Arvioidakseen nykyhetkeä ja ennakoidakseeen tulevaa, on aloitettava menneellä. Aloitetaan vanhoista valokuvista.
Vanhoja valokuvia katsomalla ja vertaamalla voi ymmärtää ehkä jotakin STPS:n kahdesta viime kaudesta ja siitä, miksi seura tarvitsee uuden suunnan. Ja suunnan on oltava eteen- ja ylöspäin. Pystyyn kuoleminen ei ole vaihtoehto.

Kausi 2021 ei ollut STPS:n seurahistorian loistokkaimpia tuloksellisesti, eikä varmastikaan millään muullakaan mittarilla arvioituna. Oli itse asiassa todella lähellä, että kausi kolmosessa olisi loppunut ennen kuin sarjakausi edes käynnistyi. Sarjasta luopuminen oli touko-kesäkuun vaihteessa todennäköisempää kuin sarjakauden aloittaminen. Pelaajarosteri oli niin ohkainen, että siitä paistoi aurinko läpi.
Koronarajoitusten rikkoma harjoituskausi oli estänyt yhteisharjoittelun sekä syönyt monen pelaajan motivaation nolliin; ilmoitukset kauden väliin jättämisestä tai pelaamisesta muualla seurasivat toinen toistaan. Kauden kynnyksellä päävalmentaja Kai ”Kaitsu” Niirasen mitta tuli täyteen. Kaitsu totesi rehelliseen tapaansa seurajohdolle ja pelaajille, ettei hän pysty sitoutumaan joukkueen ja seuran selviytymistaisteluksi muodostuvaan kauteen.

Oli palaverin paikka. STPS:n seurajohdon ja pelaajiston kriisiluonteiseksi muotoutuneen tapaamisen lopputulemana pelaajat sitoutuivat viemään kauden läpi, jos seurajohto saisi rekrytoitua joukkueelle uuden valmentajan. Pestiin tarttui juniori-STPS:n puolella valmennustehtävissä toiminut Ari ”Pousa” Pasanen.
Juniori-STPS:n seurajohdon joustavuus sekä seurojen yhteinen ymmärrys kilpailullisen aikuisjalkapallon jatkuvuuden turvaamisen tarpeellisuudesta mahdollisti Arin mukaantulon talkoisiin. Keltamustien kapteeni Patrik ”Pate” Pakkala puolestaan otti kaudella joukkueen henkiseen reppuselkäänsä. Paten johtajuus treeneissä, pukukopissa ja kentällä kauden ratkaisuhetkillä oli korvaamatonta. Nousujohteinen, mutta haastava kausi huipentui kauden viimeiseen peliin, missä koko kauden poikkeuksellisen yhtenäisesti ja sitoutuneesti operoinut joukkue säilytti sarjapaikkansa idän kolmosessa.
Voittajat eivät koskaan luovuta, eivätkä luovuttajat koskaan voita.

